Ranskan suuri vallankumous

Ranskan suuri vallankumous sai alkunsa, kun Ranskassa vallinnutta epäoikeudenmukaista säätyjärjestelmää kritisoitiin. Säätyjä oli kolme: aatelisto, papisto ja kolmas sääty. Kaksi ylintä säätyä olivat etuoikeutettuja, eikä heidän tarvinnut maksaa lainkaan veroja. Näin ollen ylellisesti elävien ylimpien säätyjen (2-3% väestöstä) elättäminen oli kurjissa oloissa elävän kolmannen säädyn vastuulla. Tämänkaltainen yhteiskunta oli yhteiskunnan etuoikeutettujen ylinten säätyjen ja itsevaltiaan hallitsijan luomus. Vallankumoukseen saatiin vaikutteita myös Yhdysvaltain vapaussodassa taistelleilta ranskalaissotilailta. He kertoivat ihaillen kansasta, jota ei hallinnut kuningas ja joka ei ollut jakautunut epäoikeudenmukaisiin säätyihin.

Ranskan ajautuessa kassakriisiin vuonna 1788 valtiopäivät kutsuttiin koolle verotuksen laajentamisen vuoksi. Edelliset valtiopäivät olivat olleet tuolloin viimeksi 175 vuotta sitten. Valtiopäivillä kolmannen säädyn vaikuttavimpiin kuuluva porvaristo vaati etuoikeuksien lakkauttamista, poliittista valtaa sekä vanhan virkajärjestelmän kumoamista. Kolmannen säädyn tyytymättömyyden johdosta he julistautuivat kesäkuussa 1789 Ranskan kansalliskokoukseksi. Kuningas Ludvig XVI yrittäessä hajottaa kokousta pariisilaisten ja maaseudun talonpoikaisväestön keskuudessa puhkesi mellakoita ja kapinoita.

Kansalliskokous lakkautti sääty-yhteiskunnan ja poisti ylempien säätyjen etuoikeudet elokuussa 1789 ja ihmisoikeuksien julistus annettiin samassa kuussa. Julistus kannatti tasa-arvoa ja vapautta. Ranskasta tehtiin 1791 monarkia, ja sille luotiin perustuslaki. Hallitsijan valtaa kavennettiin ja hänelle jäi vain toimeenpanovalta. Seuraavana vuonna Ranska julistettiin kuitenkin tasavallaksi ja entinen hallitsija, kuningas Ludvig XI tuomittiin vaimoineen mestattavaksi.

Vallankumouksen ajanjaksoa kesäkuusta 1793 heinäkuuhun 1979 kutsutaan hirmuvallan ajaksi, jolloin hallitsijana toimineen Maximilien Robespierren käskystä maahan palautettiin totalitaristinen hallintotapa. Toisinajattelijat vaiennettiin rankan sensuurin ja teloitusten avulla. Terrorin aikana teloitettiin arviolta 18 000 – 40 000 henkeä. Vuonna 1799 Napolen Bonaparte julisti vallankumouksen päättyneeksi.

Vallankumous oli kaikkiaan verinen ja sotaisa ajanjakso Ranskan historiassa ja tasa-arvoisen yhteiskunnan nimissä vuodatettiin verta surmaten kymmeniätuhansia ihmishenkiä. Vaikka Ranskan suuren vallankumouksen katsotaankin epäonnistuneen, jäi siitä Eurooppaan elämään ajatus liberalismista ja tasavertaisesta kansasta. Vallankumous antoi myös aineksia demokraattiselle yhteiskunnalle muuallekin Eurooppaan ja vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat yhä nykyisenkin Ranskan kulmakiviä.

Lähteet:

http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/ranska7/page.php?ranskan_suuri_vallankumous (luettu: 7.10.14)

http://www.slideshare.net/mellakkapoliisi/ranskan-vallankumous-ja-napoleon (luettu: 7.10.14)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous#Aikajana (luettu: 7.10.14)